Päättötyö
Me kaikki tiedämme mikä on päättötyö. Se on se viimeinen työ mitä me opiskelijat joudumme tekemään ennen kuin valmistumme. Useimmilla aloilla kyseinen työ on lähinnä joku kirjallinen juttu. Mutta ei media-alalla. Meillä on kirjallinen osuus SEKÄ joku työ joka tietysti voi olla lähes mitä vain maan ja taivaan välillä. Itselläni oli tietysti oman tapani mukaan kullankiilto silmissä ja hieman resursseja suuremmat visiot.
Ideanihan nimittäin oli elokuva. Ei mikään kovin suuri, mutta tarpeeksi suuri tuottaakseen suuren työn. Olisihan se pitänyt tajuta jo siinä vaiheessa vaihtaa aihetta kun kaksi kuvauskertaa meni päin vittua, mutta kun ei niin ei. Väkisin koitin jatkaa, vaikka tiesin että ei siitä vaan yksinkertaisesti tule yhtään mitään. Tein jopa sellaisen muutoksen että jos siitä tehtäisiinkiin vaan traileri. Mutta jos minulla on kuvattua materiaalia vähintään tunti, eikä niistä saa kasattua edes yhtä kohtausta ja suurin osa on epäonnistunutta, eiköhän tämän pitäisi jo soittaa kelloja? Kyllähän se soittikin, mutta opettajani ei tykännyt uudesta ideastani. Ja näin jälkikäteen ajateltuna, en minäkään. Se oli vain nopeasti huitaistu tekosyy vaihtaa aihetta. Mutta suurimmat ongelmathan tuossa elokuvassa oli:
1. Lähes jokainen koulupäivä 8-tuntisia
2.1. Elokuvan pahiksen rooliin värvätty henkilö on työssäkäyvä ja hänet sai hyvässä lykyssä kahdeksi tunniksi kerran viikossa käyttöön…
2.2. …jolloin harvemmin sai kameraa koulusta koska ne oli muussa käytössä
3. Yleensäkin koulussa päättötyön tekemiseen varattua aikaa on liian vähän ja siitä suurin osa tehdään kirjallista osuutta
No tässäpä sitten tällä viikolla näin hyvissä ajoin, kun on enää pari kuukautta aikaa tehdä koko hommaa, tajusin että pakkohan se on jumalauta vaihtaa koska ei siitä enää ainakaan tule mitään. Tässä vaiheessa pitäisi vähintäänkin olla jo kaikki kuvattuna ja editoida jo kovaa vauhtia. Keskiviikkona sitten otin opettajalle puheeksi, että koko projekti ei etene ja se on pakko vaihtaa. Onnekseni meillä on tässä jaksossa animaatiokurssi, jolla olen saanut jonkunlaista potentiaalista töherrystä aikaan ja päätin että siitä kun tekee alkuperäistä suunnitelmaa laajemman, se menee hyvin päättötyöstä. Nyt sitten innostuneena animoinnista, alan hiki hatussa väsäämään suurta taideteosta aiheesta jota ei ainakaan lähivuosina ole kukaan koulussamme tehnyt. Kyseessä on siis tikku-ukkoanimaatio, jossa käytetään niin 2D- kuin 3D-tekniikoitakin. Kyllä se tästä…
Sitten vielä loppukevennykseksi jotain jännää. Olin tuossa pari viikkoa sitten aika paljon kipeänä, jonka johdosta kemiasta tuli roimasti korvattavaa. Noh, viime viikolla kyselin sitten että mitenkäs hoidan korvaamisen. Opettaja sanoi että hän on juuri sopivasti keksinyt miten minä ja eräs toinen luokkalaiseni voimme sen korvata. Hän otti taskustaan valkosipuliraastimen ja iski sen käteeni sanoen, että siitä pitäisi tehdä esitelmä jossa selvitetään miten se toimii… ja se kemiallinen osuus; miksi sipuli itkettää? Lopuksi hän vielä lisäsi, että sen pitää olla video. Hetken aikaa siinä seisoskelin raastin kädessä ja kysyin että mikä on se OIKEA tehtävä. Siihen opettaja vastasi ”Ensi viikoksi varmaan saatte videon väsättyä yhdessä?” … Olin sanaton ja olen yhä.
animaatio, GarlicCard, päättötyö, valkosipuliraastin